”Terve löyly, terve lämmin, terve tervehdyttäjälle”

Kivikautista saunaa mukaileva sauna Padasjoella

Suomenniemen alueella on sauna rakennettu ennen tupaa. Uuteen paikkaan asettuessa rakenneettiin kiuas, jonka ympärille tuli lopulta talo.  Tiedossa on saunoja maakuoppien ja vastaavien muodossa ainakin 10 000 vuoden ajalta.  Savusaunatyyppiset rakennukset olivat ensimmäisiä saunomista varten rakennettuja rakennuksia. Saunomiskulttuuria löytyy ympäri maailman ja lämmön voiman tuntevat kaikki. Sauna on ollut suomen alueella myös kansanparannuksen kehto.

”Jollei viina, terva ja sauna auta, on tauti kuolemaksi.”

Sauna on niin köyhän kuin rikkaan parantaja.

Sauna on pyhä paikka, sauna on köyhän apteekki. Saunaan mennään arkena ja pyhänä, saunassa on synnytty, saunassa on saatu viimeinen pesu. Saunassa on peseydytty, hoidettu, parannettu ja puhdistauduttu niin fyysisesti kuin henkisesti. Sauna on ollut se paikka missä on otettu vastaan uusi vuosi, juhlistettu keskikesää ja jossa on kohdattu keskitalven pimeys. Saunassa on myös mm. kuivattu ruoka-aineksia ja loukutettu pellavaa.  Sauna on ollut elämän keskiössä, saunan henki on pitänyt hengissä.

Sauna on kohtu, elämän antaja, löylyn luola. Rituaalisessa käytössä sauna toimii porttina arjesta pyhään. Aattoillan sauna aloittaa juhlan ja morsiussauna valmisti uuteen elämänvaiheeseen.

”Puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen”

Löylyn lyönti on ollut kansanperinteessä pyhä toimitus, ikään kuin uhrilahja. Vesi kohtaa tulikuumat tulen lämmittämät kivet ja ilmoille nousee löyly. Löyly on perinnesaunan henki. Sielu on viisausperinteemme mukaan kolmijakoinen, löyly yksi näistä kolmesta sielusta tai sielunosasta. Löyly, luonto ja itse. Löyly ollen se henki, se liike tai jännite jonka tunnistamme eläväksi olennoksi. Myöhemmin julkaisen oman artikkelinsa tälle kolmikerroksiselle sielukäsitykselle, joten tästä ei sen enempää. Löylyn parantava voima perustuu perinteessä kuitenkin paljon tähän ajatukseen siitä, että saunan löyly ikäänkuin tasapainottaa saunassa olijan perustavanlaatuisella tasolla.

Sauna on myös ollut nautinnon ja levon paikka. Vieraiden tai väsyneiden matkalaisten kunniaksi voitiin lämmittää sauna ja useimmat meistä nykyäänkin tietää miten autuasta on päästä saunan lämpöön rankan päivän jälkeen.

”Juoskohon joki metinen, läpi kiukahan kivisen, läpi saunan sammalisen”

Nykypäivänä suomalaisille on sauna tuttu rentoutumispaikkana, myös juhlasauna kuuluu monen suomalaisen vuodenkierron juhlien kohokohtiin. Saunan hoitava ja rituaalinen puoli on kuitenkin unohtunut. Perinnesaunottajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on tämän perinteen henkiin herättäminen. Sauna on yhteytemme esi-isiemme maailmaan. Saunassa voimme kokea ikiaikaisen voiman ja löylyn hengen. Saunassa saamme sulkea aistimme ja kenties kurkata miltä maailma on näyttänyt esi-isiemme silmin.


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *